Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700 Kuopio
Finland

Klikkaa tästä palataksesi takaisin Timon MBNET kotisivun etusivulle - Click here to return back to the front page of Timos' MBNET homesite

Timon omaa WMA musiikkia

Joku voisi sanoa (ja sanookin), että tämä ei ole lainkaan (ainakaan) oikeaa musiikkia. No, sanan ankarimmassa mielessä se ei sitä olekaan, vaan onpahan vain sellaista epämääräistä mölinää, mutta äänellään se variskin laulaa. Biisit ovat etupäässä vanhempia biisejäni, joita olen parannellut mm. GARAGEBAND -ohjelmalla, ja kaikin keinoin, jotka ovat köyhälle mahdollisia. Vaikka olenkin köyhä, saatte nämä ilmaiseksi, mutta en panisi pahakseni vaikka vähän maksaisittekin näistä, mutta eihän teiltä (saatanoilta) mitään saa! Siis viekää, ja viekää vaikka tuhkatkin pesästä!

Crazy Jane and the Bishop

Klikkaa tästä ja kuuntele (hyvä mies) WMA enkoodatun biisin Crazy Jane and the Bishop

Irlannissa asui muinoin muuan runoniekka, William Butler Yeats, jonka suomennetun runokirjan sain kerran haltuuni – silkasta kohtalon oikusta (kuten muuten Punavyö sai haltunsa kapteenin perinnön, joka oli säkki lavitsan alla). Varsinkin vanhempana Yeats kirjoitteli paljon vanhan, irstaan miehen runoja, jotka kaikki irlantilaiset osaavat ulkoa, ja ympäri Irlantia näkee vieläkin runsaasti runoja hoilaavia, järkiheittoja kansalaisia, joilla rahat eivät riittäneet ihan Amerikkaan saakka, ja jotka jäivät siten kylänpojiksi Irlantiin. Vähän niinkuin se hölmö Kotilaisen poika siinä Tulitikkuja lainaamassa jutussa. Aikanaan Aale Tynni lähetettiin oikein myötämöisiään Dubliniin, jossa hän löysi Yeatsin runon hotellihuoneen seinältä, mutta ei hän sentää keräillyt niitä seiniltä, vaan painetuista runoteoksista. Hän siis suomensi kokoelman Yeatsin runoja, ja tämän vihreän kirjan minä sitten sain haltuuni, ja huomasin oitis, että varsin laulettavaa kamaa ne olivat. Tämä biisi kertoo eräästä huolettomasta naisesta, joka eli varsin vapaamuotoista elämäänsä Irlannin pohjoisosassa, jota taas eräs piispa suuresti paheksui, vaikka olikin itse jo vanha kääkkä.

Juna se kulkee

Klikkaa tästä ja kuuntele (hyvä mies) WMA enkoodatun biisin Juna se kulkee

Tässäpä hyvä harjoitusbiisi, jolla voi kokeilla toimiiko homma. Mikä ihmeen ”homma”? No, lauloihan se Lindholmin Davekin, että ”ne ei tajuu että jokaisell' on homma”. Eli sellaisesta ”hommasta” on kyse. Kun kaikki vaan urputtaa, että ”pitää tehä liikaa”. Sillä pääasiahan on, että juna kulkee, ja ”homma” toimii.

Aale Tynni -runoilija

Klikkaa tästä ja kuuntele (hyvä mies) WMA enkoodatun biisin Aale Tynni - runoilija

Tein aikanaan joitakin biisejä joihin liitin Aale Tynnin tekstejä, jotka tämä oli kääntänyt irlantilaisen W.B. Yeatsin runoista. Minusta nämä ovat runoinakin ihan hyviä, ja niitä ei uskoisi käännöksiksi lainkaan. Tässä biisissä ei ole minkäänlaista järkeä, ja se ei kerro oikeastaan kenestäkään – kaikkein vähiten Tynnistä. Halusin sanoa tässä vain sen, minkä minä tiedän tästä runoilijasta, ja saman asian hokemiseksihan sen menee, eli ”Aale Tynni – runoilija”.

Satuloitu nainen

Klikkaa tästä ja kuuntele (hyvä mies) WMA enkoodatun biisin Satuloitu nainen

Aikanaan Hootenanny Trio tekaisi laulun Tatuloitu nainen, josta minä värkkäsin myöhemmin onomatopoieettisesti siltä kuulostavan biisin Satuloitu nainen, koska en pidä tatuoiduista naisista, sillä yleensä niillä on kaikenlaisia nenärenkaita ja lävistyksiä siellä sun täällä, ja neppareita nenänpielessä. Jostakin syystä tämä maorityyppinen ja ilmeisen kriminelli muoti on yleistynyt naistenkin keskuudessa, ja sanonkin, että jos minun pitäisi nyt valita uusi naisystävä, niin taatusti jättäisin väliin kaikki nepparinenänpielet ja tatuoidut pellet, ja antaisin suosiolla niiden hakeutua kaltaistensa seuraan. Naisilla nykyään niin yleinen teiniässä on melkein yhtä paha virhe, ja aiheuttaisi varman hylkäämisen.

Jambalaya vaan ittelles

Klikkaa tästä ja kuuntele (hyvä mies) WMA enkoodatun biisin Jambalaya vaan ittelles

Sanana Jambalaya tarkoittaa monenkaltaisia rapu – ja riisiriruokia, ja joissakin voi olla myös kastike, ja muita ruoka-aineita. Mausteita niihin tavataan lisätä reilusti. Sanalla viitataan myös naiseen, jolla on tämä nimi. Sellaista armasteli muuan tykkikannella syntynyt poika, jonka isä saattoi olla kuka tahansa merimies, mutta toivottavasti ei sentään Kauko Käyhkön näköinen miekkonen, kuten Röyhkän pojalla.

Viimonen kerta (The Last Time)

Klikkaa tästä ja kuuntele (hyvä mies) WMA enkoodatun biisin Viimonen kerta (The Last Time)

Jokainen kerta voi olla viimeinen, että sen mukaan olisi sitten elettävä. Nykyään saattaa sattua, että jos joku läheinen joutuu sairaalaan, ja kuolee siellä, niin omaiset päivittelevät: ”Eihän se nyt voi mitenkään kuolla!” - ikäänkuin kaikki eläisivät maailman tappiin. Kun kerran ostetaan lippu jollekin ulkomaille, niin ei se voi mitenkään kuolla ennen aikojaan. Ensi matka, ja sitten kuolema, jos sitä toivotaan. Ihmiset ovat erkaantuneet elämästä, joka on kuitenkin joukko tosiasioita, eikä pelkkiä toiveita tai kuvitelmia. Ei aina ole kivaa, ja kaikilla hyvät fiilikset. Vain harvat voivat elää pelkkää vapaa-aikaa, ja kokea jatkuvasti hienoja elämyksiä. No niin. Tämän laulun sisältö ei liity mitenkään kuolemaan, vaan siihen, että esitän laulun savon murteella, ja laulu saa siten tietyn, koomisen sävyn.

Hattivattinainen (Honky Tonk Woman)

Klikkaa tästä ja kuuntele (hyvä mies) WMA enkoodatun biisin Hattivattinainen (Honky Tonk Woman)

Muistan vielä sen kerran, kun saavuin Lauritsalassa kotiin, ja nauhoitin ensimmäisen live-version biisistä Honky Tonk Woman supisuomalaisin sanoin. Poljin lattiaa ponnekkaasti, ja tavointin tuolloin (luullakseni) biisin alkuperäisen poljennon. Ajattelin, että ”hattivattinainen” olisi sopiva vastine kapakin ylläkerran naisille, jotka olivat ”honky” -naisia. Tunnemmehan hyvin amerikkaisen kapakin yleisrakenteen lännenelokuvista, joten ei siitä sen enempää.

Jumalaan kaikki jää

Klikkaa tästä ja kuuntele (hyvä mies) WMA enkoodatun biisin Jumalaan kaikki jää

Tässäpä mainio ralli, joka on alunperin lähtöisin W.B. Yeatsin kynästä, ja siinä halutaan sanoa, että kaikki ihmiset elävät elämäsnä Jumalassa, ja heidän elämänhistoriansa jää sinne lähtemättömästä. Tämä nyt on eräänlaista panteismia, eli intetään, että kaikki olevainen on jumaluutta, ja sinällään kaikki on myös hyväksyttävää, koska Jumalassa ei voi olla pahuutta, sillä sehän johtaisi ristiriitaan – eikös vaan totta!